Yhtään matkimatta mitään jääkiekkoaiheista televisiojulkaisua, alamme täällä komuht.fi -osoitteessa seuraamaan mustasaarelaisjoukkueen valmistautumista talven odotetuimpaan vierasreissuun. Erottuaksemme positiivisesti muista jääkiekkomedioista, tulee julkaisutahti olemaan, no, yllättävä. Jotta kokemus olisi silmiä ja korvia hivelevän aistikas, kannattaa ehdottomasti avata jokainen linkki. Tulee samalla vähän sellaista interaktiivisuutta.
Ensimmäisen ja vaikka toisenkin osan tunnus- ja taustamusiikki
Kaikki hyvät salapoliisitarinat alkavat savuisesta kuppilasta, tosin tämä tarina ei kerro salapoliiseista, eikä se ole millään mittapuulla erityisen hyvä, mutta onpahan tarina kuitenkin, joka sattuu alkamaan, kuten mainittua, savuisesta kuppilasta. Joukkueen taustaorganisaation hallittu kuohunta oli johtanut pisteeseen, jossa internet-sivuille ei ollut pitkään aikaan ilmestynyt mitään lukemisen saati kommentoitavan arvoista. Niinpä sisällöntuotantoyksikkö pakkasi muistiinpanovälineet, pressikortit ja sekalaisen kokoelman virvokkeita Saabiin, ja ajeli jäähallille seuraamaan KoMu Ht:n edustusjoukkueen valmistautumista kevään kuumimpaan kohtaamiseen Ähtärin Kiekko-Haukkoja (since 1971) vastaan. Ottelu käydään 12.2., joten valmistautumisaikaa on vähintään kohtuullisesti.
Ensimmäinen havainto hallilla ei suinkaan ollut jäähallin pihassa kävelevät (tästä lisää myöhemmin) pelaajat, vaan rytmikkäästi alppitorvien säestyksellä KoMun uuden fanikappaleen kuvauksia nauhoittava paikallinen punk-orkesteri V&%¤#Ämpäri-Ikkuna. Yhtyeen nokkamies ja miesnokka Markku kertoi seuranneensa KoMu Ht:n otteluita jo sillä kaudella, kun Tomi “Tommi” Ketolaisen debyytti miesten sarjoissa tapahtui. (Ilmeisesti 1970-luvun lopulla? Kertokaa jos joku muistaa.) Markku onkin pitkän linjan KoMu-mies, minkä kuulee käheästä äänestä ja alppitorvien mylvinnän aiheuttamasta silmien punoituksesta.
Torjuttuamme ystävällisesti Markun tarjouksen maistella hänen kotiviiniään siirryimme halliin sisälle. Saimme oppaaksemme Apinatarhan käytäville Toni “Fisu” Mäki-Kalan, joka on kuulemma vastuullisessa tehtävässä joukkueessa. Mäki-Kalan vastuualueena on nimittäin sakkokassasta huolehtiminen: “Mun vastuualueena on sakkokassasta huolehtiminen,” Toni kertoo ja jatkaa “se on vastuullinen tehtävä joukkueessa”. Selviämme turvatarkastuksesta kohtuullisen helpolla, meillä on vierailija-kyltit, pressikortit ja pikkuseteleitä jaettavaksi, joten pääsemme kaikki, te sinnikkäät lukijatkin, ehkä ensimmäisinä ulkopuolisina henkilöinä tutustumaan kahteen lähestulkoon maagiseen paikkaan Mustasaari-Vaasa -areenalla, nimittäin Kuivaushuone 3:seen ja Varasto 8:aan.
Mäki-Kala avaa oven kuivaushuoneeseen ylpeänä, ja tottavie tuosta näystä sopiikin olla ylpeä. Kahdeksan metriä pitkän ja yhden sekä puolet toisesta leveään koppiin on saatu tiukalla saksalaistyyppisellä organisoinnilla mahtumaan nykyisten pelaajien ja maalivahtien varusteiden lisäksi kahden paikallisen puulaakijoukkueen varusteet, Janne-kulmasohva SuomiSoffasta (sponsorilahja), poreallas, baaritiski ja koko komeuden kruunaa peräseinälle nostettu Mauri Pekkarisen itse itsestään maalaama kaksi metriä korkea 1:1 muotokuva. Näystä nauttisi mielellään kauemminkin, mutta tiukka aikataulu ja henkeäsalpaavan kuvottava tuoksu (kattoon kiinnitetyn pirullisen nerokkaan köysiradan takia ilmastointi on jouduttu purkamaan) pakottavat mediatiimimme juoksemaan kauemmas. Kukaan ei palaa hakemaan ovelle pyörtynyttä Silmäpuoli-Paanasta.
Sattuneesta syystä olemme Varasto numero 8:n ovella ennen saattajaamme, joten ehdimme hetken hengähtää ja valmistautua tuon rautaisen ovan takaa paljastuvien demonisten hirveyksien kohtaamiseen. Luulo ei ollut tiedon väärti, sillä Varasto 8, huoltaja Hans “Hasse” Nordbergin valtakunta, on aivan jotain muuta. Mäki-Kalan avattua meille oven jäämme haukkomaan henkeämme, emme hengityskelpoisen ilman vähäisestä määrästä johtuen, vaan puhtaasti ihastuksen aiheuttaman ällistyksen takia. Oven takaa paljastuva varasto on kuin keidas keskellä erämaata, mielen ja sielun rauhan tyyssija. Pystymme aivan kuvittelemaan, kuinka tuolla tuolilla istuu valmentaja Jonas Hemming suunnittelemassa kokoonpanoja, kuinka tuossa Jani “Härkä” Repo takuuhuoltaa kolme päivää vanhoja luistimiaan, tuosta nurkasta Pete Lintala valitsee itselleen uuden kirveen otteluun, ja niin edelleen. Jos äkkiä onkin niin, ettei tässä kopissa ole varsinaista jääkiekkohistoriaa tehty, ei ilman tätä koppia olisi KoMu Ht 2 b edustuksen historiankirjoihin kirjoitettu usean kauden päätteeksi kultaisin kirjaimin.
Ennen siirtymistä Varastosta numero 8 pukukoppiin, on aika julkaista KoMu Ht:n kannatusyhdistyksen sanoittama vieraspelimatkojen karaokedvd:lle sovitettu KoMulaulu (jota siis innokkaasti kuvattiin tuossa hallin ulkopuolella saapuessamme). Tässä linkki taustanauhaan, jos olet joskus sattunut kuulemaan porilaisyhtye Yön kappaleen Juostenlaulu (joka on kuulemma Silmäpuoli-Paanasen oma sävellys, jonka esitti viimeksi Idols-karsinnassa, josta tuomaristossa istuskellut Olli Lindholm sävelmän kopioi viime vuonna julkaistulle Yön kakkoslevylle “Rakkaus on melko valkoinen”), osannet laulaa näillä sanoilla sävelmän mukaan. (Klikkaa linkki vasta nyt auki, niin ehdit säkeistöön mukaan.)
Taas KoMun kaukalos näät
Pelaavan omaa peliään
Sä istumakatsomoon jäät
Istumakatsomoon jäät
Lähdet vaikka Kurikkaan
Jos vaan KoMua saa kannustaa
On helppo veikata voittajaa
Veikata voittajaa
Taas voitot menneiden kausien
Silmäluomiin heijastuu
Saa toiset ostamaan kausikortin
Tai toiset kaljaa, ehkä makkaraa
Muttei kuitenkaan pääsylippua
Sä kerran näit myös sen
Ottelun tappiollisen
Sun oli vaikee olla onnellinen
Olla onnellinen
Nyt mitä viikonloppuna teet
On KoMu lähtenyt Mustikkavuoreen
On enää tulospalvelu netissä
Sen päivität uudelleen
Päivität uudelleen
Et muijas sääliä kaipaa
Hyppäät bussiin viimeiseen
Ehdit ajoissa todistamaan
KoMun murskavoittoa
Murskavoittoa
KoMun pelaavan näät
Ylivoimaista peliään
Tällä kaudella näät
Päättymättömän kevään
Tahtoisit olla niinkuin silloinkin
Kun sait ottelun jälkeen mailankin
Vaikkakin rikkinäisen
Rikkinäisen
Painoton laita tyhjä on
Ja KoMun veskari ohittamaton
Aloituksesta lähtee hyökkäys
Niin pysäyttämätön
Nuo kannattajat alppitorvineen
Ja mustine lippuineen
Mestaruudesta kait haaveilee
Tuskin turhaan, tai miten vaan
Taas hetken lähempänä voittoa
Ei pääse vastustaja mihinkään
Nämä voitot laulun tämän kirjoittaa
Nämä voitot kiirii
Halki Keskimaan
Nämä voitot
Näitä vaan tulee
Näihin riehakkaisiin tunnelmiin lienee sopiva lopettaa muutama ensimmäinen jakso. Seuraavaksi menemme sisään pukukoppiin ja saamme luultavasti jonkun pelaajan, maalivahdin, valmentajan tai mangerin haastateltavaksi. Täältä tähän, hyvää yötä.